hunt­ti

substantiivi/ˈhuntːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hunt-ti (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. (slangi)satanen (rahaa)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Atkin oli tarttunut Pearcen airoon, Huntilla oli neljäs.
— Jalmari Kauppala, Lähetysmarttyyrihistoria II
Hunttien roikassa saa huntin suuruksen.
— Lauri Luoto, Ikuiset uhritulet
Oli yleistä, että eläinten kuviteltiin ymmärtävän ihmisten puhetta, ja näin ollen esimerkiksi sudesta puhuttaessa käytettiin nimityksiä hukka, metsähinen, aidantakainen, pitkähäntä, ruotsista lainattua huntti -sanaa tai venäjästä johdettua nimitystä volkka.
— Wikipedia: Ruben Nirvi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huntti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Monacon jälkeen Rosberg pääsi Wolfille James Huntin lopetettua uransa.
— Wikipedia: Formula 1 ja suomalaiset

Etymologia

1huntti1 – susi; suuri koira tai muu epämääräinen peto, jolla lapsia pelotellaan; laiskuri, hulttio; (slangissa:) koira

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Slangissa
1900 lähtien
Levinneisyys
kaakkoismurteet, hajat. muualtakin
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, liivi

Lähtökohta: ← germaaninen; on arveltu, että merk:ssä ’susi’ sana on aluksi lainautunut viroon (← nykysaksa Hund ’koira’) ja että suomi itämurteet ja inkeroinen sana tässä merk:ssä ← viro. Merk:ssä ’koira; laiskuri; hulttio’ suomi länsimurteet sana voi olla ← nykyruotsi hund ’koira’, lathund ’laiskuri’.

todennäköisesti kontam. huntti + hulttio (katso tätä)

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhuntti ’susi’
karjalahuntti ’koira tai kissa’
virohunt (g. hundi) ’susi, hukka’
liiviuńt ’sama merkitys’ (lapsia peloteltaessa)

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

hunde ’koira’; myös hundi, huntti, huntsi, hundis

← ruotsi hund ’koira’ (tanska hund, muinaisnorja eli muinaislänsiskandinaavi hundr, gootti hunds, saksa Hund ’koira’, englanti hound ’metsästyskoira’ (vertaa dogi)).

Johdoksia: hundari, fundari ’koira; uintitapa (koira)’

2huntti2 – sata markkaa; sadan markan seteli

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: hundra)
Slangissa
1920 lähtien

Helsingin slangissa

huntti ’sata markkaa; sadan markan seteli’; myös huntelo

← ruotsi hundra ’100’ (muinaisruotsi hundraþe, tanska hundred, islanti hundrað, saksa hundert, englanti hundred ’100’ jne.).

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsihundring
  • saksaHunni (m)

Esiintymistiheys

2 904 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
2.5
Reddit
3.9
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: huntin 44 % · hunttia 25 % · huntti 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huntti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huntti