hu­pai­suus

substantiivi/ˈhupɑi̯suːs/
Jaa

Johdettu sanasta: hupaisa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. hauskuus tai hilpeys

Esimerkkilauseet

— Minä pidin niitä sangen kuuluvina ääninä, jotka tuolla sisällä hupaisuuttansa ilmaisevat.
— E. Marlitt, Amtmannin Maria
Velvollisuudentunto tosin vastusti tätä päätöstä ja sanoi, että oli hyvin itsekästä kieltäytyä, kun hän voisi olla iloksi ja avuksi vanhalle äidinäidilleen; mutta silloin sanoi toinen ääni hänen rinnassaan, että äidinäidille olisi oikeastaan vähän hyötyä siitä, että Mea tulisi hänen luoksensa, sillä koska oli Mean läsnäolo levittänyt ympärilleen iloa ja hupaisuutta?
— tekijä Usea, Pieni novellikirjasto VIII

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihupaisuus
Genetiivihupaisuuden
Partitiivihupaisuutta
Essiivihupaisuutena
Translatiivihupaisuudeksi
Inessiivihupaisuudessa
Elatiivihupaisuudesta
Illatiivihupaisuuteen
Adessiivihupaisuudella
Ablatiivihupaisuudelta
Allatiivihupaisuudelle
Abessiivihupaisuudetta

Riimit

-upɑisuːs

Kaikki riimit

Lähteet