hur­mos­hen­ki

Muuan myöhempi kriitikko luonnehtii tarinaa pateettiseksi ja hurmoshengen sävyttämäksi, ohjausta leimaa kokonaisuutena teatterimainen tulkinta, mutta pitää sitä kuitenkin kiinnostavana körttitapojen analyysina.

Hakkila olikin sodanjohdon kannalta poliittisesti luotettava, sillä muista puolueensa kansanedustajista poiketen hän ilmaisi avoimesti kannattavansa valloitussotaa Itä -Karjalassa ja meni jatkosodan alkuvaiheita leimanneen isänmaallisen hurmoshengen myötäilyssä Tanneriakin pidemmälle.