Asiasanasto.fi

hur­raa­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: hurrata

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä hurrata

Etymologia

hurrata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Heidän vielä näitä puhellessansa ilmaisi äkkiä jousimiesten kovaääninen hurraaminen, että kaivattu mies olikin tulossa.

Walter Scott, Ivanhoe

Hänen perässään alkoi koko rykmentti hurrata, toiset joukko-osastot noudattivat esimerkkiä ja yks kaks vieri iloinen hurraaminen aaltoina pitkin rintamaa aina vasemman siiven nokalle, vaikka läheskään kaikki eivät olleet nähneet tuon ensimäisen laukauksen vaikutusta eivätkä siis tienneet syytä hurraamiseen.

Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana II