Asiasanasto.fi

hu­vit­ta­jasubstantiivi

/ˈhuʋitːɑjɑ/

Johdettu sanasta: huvittaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.henkilö, joka viihdyttää muita tai herättää hilpeyttä

Esimerkkilauseet

Kerran suuressa seurassa sanoo hänelle viskaali, joka aina näyttelee huvittajan osaa: "Mistä se johtuu, että enimmät tappelijat ja riitapukarit aina ovat teidän kotipitäjästänne!

Maila Talvio, Louhilinna

Tekijä oli ymmärtänyt aikansa vaatimuksen luodessaan kirjallisuuden alan, joka kelpasi samalla sekä opettajaksi että huvittajaksi, opastaen luonnon tuntemiseen ja luonnontieteellisten asiain ymmärtämiseen.

Jules Verne, Matkustus maan keskipisteeseen

Suomeen palattuaan Uskela toimitti muun muassa pilalehti Huvittajaa 1912-1913, mutta elätti itsensä pääosin tilapäistöillä kirjoittamalla työväenlehtiin erilaisia pakinoita, novelleja ja runoja.

Wikipedia: Kaarlo Uskela

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuvittaja
Genetiivihuvittajan
Partitiivihuvittajaa
Essiivihuvittajana
Translatiivihuvittajaksi
Inessiivihuvittajassa
Elatiivihuvittajasta
Illatiivihuvittajaan
Adessiivihuvittajalla
Ablatiivihuvittajalta
Allatiivihuvittajalle
Abessiivihuvittajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit