hu­vit­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈhuʋitːeleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: huvitella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä huvitella

Etymologia

huvitella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Siitä huolimatta ei suurinta vaivaa tarjoa huvitteleminen, vaan huvitetulta näyttäminen.
— Montesquieu, Persialaisia kirjeitä
"Huvitteleminen työläisnaisen kanssa ... se olkoon luvallista, vaikka sekin jo on tyhmyyttä; mutta siittää lapsi hänen kanssaan, ei, se on liiaksi hullumaista, ja silloin kadottaisivat he kaikki kunnioituksen minua kohtaan, ja se olisi kaunista, se!"
— Émile Zola, Hedelmällisyys

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuvitteleminen
Genetiivihuvittelemisen
Partitiivihuvittelemista
Essiivihuvittelemisena
Translatiivihuvittelemiseksi
Inessiivihuvittelemisessa
Elatiivihuvittelemisesta
Illatiivihuvittelemiseen
Adessiivihuvittelemisella
Ablatiivihuvittelemiselta
Allatiivihuvittelemiselle
Abessiivihuvittelemisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet