hu­vit­te­lun­ha­lui­nen

adjektiivi/ˈhuʋitːelunˌhɑlui̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: halu

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka haluaa ja tavoittelee huvituksia ja viihdykettä

Esimerkkilauseet

Augustuksen omasta mielestä hänen toinen vaimonsa oli sekä "kaunis että nuori — niin, aivan liian nuori ja huvittelunhaluinen käsittääkseen miehensä vaikeaa taistelua ennakkoluuloja vastaan sekä hänen tieteiden kurittajana (!) näyttelemäänsä osaa".
— Sigurd Wettenhovi-Aspa, Jutelmia ja muistelmia
Nuori hallitsija oli huvittelunhaluinen.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Tilanhoitoa johtava Kaarle on vakava ja haluaa pitää kiinni suvun perinteistä ja kartanon kunniasta, kun taas nuorempi veli Arvo on huvittelunhaluinen ja taipuvainen romansseihin.
— Wikipedia: Tositarkoituksella (vuoden 1943 elokuva)

Esiintymistiheys

16 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihuvittelunhaluinen
Genetiivihuvittelunhaluisen
Partitiivihuvittelunhaluista
Essiivihuvittelunhaluisena
Translatiivihuvittelunhaluiseksi
Inessiivihuvittelunhaluisessa
Elatiivihuvittelunhaluisesta
Illatiivihuvittelunhaluiseen
Adessiivihuvittelunhaluisella
Ablatiivihuvittelunhaluiselta
Allatiivihuvittelunhaluiselle
Abessiivihuvittelunhaluisetta

Riimit

-ɑluinen

Kaikki riimit

Lähteet