ha­lu

substantiivi/ˈhɑlu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ha-lu (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 821. yleisin sana

Merkitykset

  1. tajunnalle selkeä sisäinen pyrkimys jnk. tarpeen tyydyttämiseen, jnk. toiveen toteuttamiseenPekalla on kova halu lähteä käymään Kiinassa.
  2. sukupuoliviettiHalut ne on hiirelläkin. (sananlasku)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tuovos voita vuoren eukko, Piimeä pirun emäntä, Päästä piimä pintehestä, Maito happaman halusta, Anna maion maalle tulla, Piimän pellolle pirota!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Lopulta hän ei sitä enää sietänyt, hänelle tuli vimmattu halu päästä ulos, kävellä, purkaa voimaansa, väsyttää itseään ponnistuksilla, että olisi saanut nuo ajatuksensa pois.
— Romain Rolland, Jean-Christophe IV Kapinoitsija
Toisessa tutkielmassa hän osoitti, mitkä erityiset ruumiin liikkeet olivat osallisina aisti -ilmiöiden, tiedon, sielunliikutusten ja halujen tuottamisessa.
— Wikipedia: Thomas Hobbes

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan halu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Ja vastustamaton halu minulla olikin lähteä, sillä mahaani pakotti kuin tulessa.
— Tatu Valkonen, Tatu tapaa Ilonan
Ei tarvinne sanoa, että Kustaa paloi halusta nähdä jälleen sydämensä valittua.
— Carl Blink, Kustaa II Aadolf ja hänen aikalaisensa I
Nyt he saavat tyhmyytensä maksaa, ja sen minä heille niin sydämeni halusta suon.
— Jalmari Finne, Terve mies
Halulla hartahalla olj Paavo kuunnellut Ne, mitkä äiti armas olj hälle kertonut.
— Eero Salmelainen, Pääskysen pakinat

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala

suomi haluttaa verbiä vastaa äänteellisesti liivi aʾltə ’sytyttää’, minkä perusteella näitä sanoja on arveltu toistensa etym. vastineiksi olettamalla halu sanan alkumerkitykseksi ’polte’. Toisaalta on halata: halajan sanalle esitetty germaaninen originaali *halō(ja)n- ’temmata, vetää (puoleensa), raastaa’ (samaan yhteyteen kuuluu toista ablaut-astetta edustavana nykysaksa holen ’noutaa’), jolloin liivi sana jäisi pois tästä yhteydestä. Molemmat selitykset ovat kuitenkin epävarmoja. — suomi → luulajansaame hāllō, N hallo ~ hālo ~ hālu, inarinsaame haalu ’halu’, pohjoissaame hāliidit (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’haluta’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhalu, haluta (? ← suomi)
karjalahalu ’halu, tahto, himo; (run. myös) tuska, suru’, haluta, haluttoa; halie ’rakas, armas, kiintynyt jhk’
–? eteläviro halus ’pakottava, kipeä, polttava (kipu, tarve)’, halutada ’pakottaa, kivistää’.

Englanninkieliset vastineet

  • desire
  • lust
  • urge
  • aspiration
  • hungriness
  • urging
  • craving
  • appetence

Esiintymistiheys

361 312 esiintymää · 137.7 / milj.

Suomi24
156.7
Sanomalehdet
54.5
Aikakauslehdet
85.6
Wikipedia
32.0
Reddit
94.8
Tekstitykset
46.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: halua 37 % · halu 23 % · haluun 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Halu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/halu