hyö­ri­äi­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. toimelias

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hyöriä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

kansanr. myös käärmeen ja hämähäkin epiteettinä

Deskr. lähtöä, ehkä kontam. hääriä + pyöriä tjs.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhȫrähütellä ’heilutella (esimerkiksi nainen takapuoltaan)’
karjalahyörätä ’touhuta; ahkeroida; liikkua lakkaamatta’
viromurt. höör (g. ‑i, ‑u) ’liike: heilunta tms.’, höörida ’liikkua, olla rauhaton, pyöriskellä tms.’, höörata ’lähteä, muuttaa (toiseen asuinpaikkaan); pyöriä’.
Tutkimuskirjallisuutta (2)
  • MUSz 1873–81 352 (sm ~ vi unk sürög(-forog) ’häärätä, touhuta’)
  • SKES 1955 95 (tuskin ~ unk)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hyöriäinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hyöriäinen