hyrs­käh­tää

verbi/ˈhyrskæhtæːˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (intransitiivinen)alkaa yhtäkkiä kuohua tai pursuta

Esimerkkilauseet

Jo nielee vihainen virta tukkia ja vesi hyrskähtää saappaille.
— Johannes Linnankoski, Laulu tulipunaisesta kukasta
Samassa hän hyrskähtää itkuun, kääntyy hitaasti, nojaa kyynärpäitään pöytään ja painaa kasvot kämmeniinsä.
— Reino Rauanheimo, Taikapiiri

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivihyrskähtää
Ind. prees. yks. 1.hyrskähdän
Ind. imperf. yks. 3.hyrskähti
Kond. prees. yks. 3.hyrskähtäisi
Pot. prees. yks. 3.hyrskähtänee
Imperat. prees. yks. 3.hyrskähtäköön
Akt. 2. partisiippihyrskähtänyt
Pass. imperf.hyrskähdettiin

Riimit

-yrskæhtæː

Kaikki riimit

Lähteet