Merkitys
Etymologia
teonnimi verbistä hävetä Luokka:Suomen kielen psykologian sanasto
Esimerkkilauseet
Hän istui odottamassa, mutta häntä hävetti, että istui vastapäätä vanhaa rouvaa, ja sitten taas tämä häpeäminen kiusasi häntä.
Se vain peittää hetkiseksi kipeän kohdan ja kasvattaa siihen nahan, mutta se ei tunkeudu haavan pohjaan; vilpitön häpeäminen ja paheksumisen pelko ovat ainoat oikeat keinot lapsen hallitsemiseksi.
Kirja IV: Muut hyveet Neljännessä kirjassa Aristoteles käsittelee anteliaisuutta (ääripäinä tuhlaavaisuus ja ahneus), runsaskätisyyttä (tuhlaavaisuus ja kitsaus), suurisieluisuutta (pienisieluisuus ja tyhmänylpeys), kunnianhimoa (kunnianhimoisuus ja kunnianhimottomuus), rauhallisuutta (äkkipikaisuus ja vihastumattomuus), ystävyyttä (riidanhaluisuus ja myötäileväisyys), itsestä puhumista (itsensä kehuminen ja vähättely), vitsikkyys (pelleys ja jöröys) ja häpeäminen (häpeämättömyys ja liika häpeäminen).
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | häpeäminen |
| Genetiivi | häpeämisen |
| Partitiivi | häpeämistä |
| Essiivi | häpeämisenä |
| Translatiivi | häpeämiseksi |
| Inessiivi | häpeämisessä |
| Elatiivi | häpeämisestä |
| Illatiivi | häpeämiseen |
| Adessiivi | häpeämisellä |
| Ablatiivi | häpeämiseltä |
| Allatiivi | häpeämiselle |
| Abessiivi | häpeämisettä |
Riimit
-æminen
Kaikki riimit