höp­pä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. pehmeä, hauras, kuohkea, kevyt aine; eräiden ruokien nimitys
  2. höperö, hassahtava, tyhmä, ajattelematon; turhan puhuja

Etymologia

1höppä1 – pehmeä, hauras, kuohkea, kevyt aine; eräiden ruokien nimitys

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
etupäässä itämurteet Pohjanmaa
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja; samaa lähtöä ovat ilmeisesti s.v. höperö mainitut sanat.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahöppelö, höppälö ’kevyt, vähäpainoinen’, höppö(voi) ’huono voi’.

Samaa juurta olevia sanoja

2höppä2 – höperö, hassahtava, tyhmä, ajattelematon; turhan puhuja

Sanakirjassa
Käsitellään sanan höperö yhteydessä
Vastineita
karjala

Deskr. ainesta, jolle läheisiä ovat s.v. höpistä, höplä, höppä ja höpsä mainitut sanat.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahöpelö, höp(p)erö, höppivö ’saamaton, hupsu, hassu’, höpertyö ’tulla sekapäiseksi’, höperteä, höperöijä ’tehdä tai puhua järjettömiä, hupsia’

(suomi ? → nykyruotsi murt. höpäl, höppäl ’höperö, hupsu; raukka, vintiö’).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Höppä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/höppä