hörhötyssubstantiivi
/ˈhørhøtys/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.joutava puhe tai valittaminen
Esimerkkilauseet
Epäinhimillinen hohotus — harakkain inhottava räkätys, vihlovan kimeä uikutus, kuolevien hevosten hörhötys — kaikkein kammottavimmat, eläimelliset äänet kaikuvat hänen ympärillään.
Ja kuin muistona entisestä ahtaammasta elämästä kuului hänen korviinsa alhaalta hevosten hörhötys, heinät kahisivat ja tuoksuivat ja ikkunakomeroon oli asettunut kaksi kyyhkystä, jotka kurnuttivat matalasti joka kerran, kun hän kääntyessään kahisteli heiniä ja häiritsi kyyhkysten torkkumista.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | hörhötys |
| Genetiivi | hörhötyksen |
| Partitiivi | hörhötystä |
| Essiivi | hörhötyksenä |
| Translatiivi | hörhötykseksi |
| Inessiivi | hörhötyksessä |
| Elatiivi | hörhötyksestä |
| Illatiivi | hörhötykseen |
| Adessiivi | hörhötyksellä |
| Ablatiivi | hörhötykseltä |
| Allatiivi | hörhötykselle |
| Abessiivi | hörhötyksettä |
Riimit
-ørhøtys
Kaikki riimit