höy­ry­ä­mi­nen

substantiivi/ˈhøy̯ryæminen/
Jaa

Johdettu sanasta: höyrytä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä höyrytä

Etymologia

höyrytä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Läheisyydessä kävi laitumella hepo, jonka höyryäminen osoitti hänen ratsastaneen pitkän matkan ja nopeaan ennättääkseen tätä näytelmää näkemään.
— James Fenimore Cooper, Ruohoaavikko
Siinä silmänräpäyksessä asettui orhi kesynä ja rauhallisena seisomaan, ja vain kuumeinen köhä ja höyryäminen oli vielä merkkinä äskeisestä hurjistumisesta.
— Fouqué Friedrich de la Motte, Aallotar

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihöyryäminen
Genetiivihöyryämisen
Partitiivihöyryämistä
Essiivihöyryämisenä
Translatiivihöyryämiseksi
Inessiivihöyryämisessä
Elatiivihöyryämisestä
Illatiivihöyryämiseen
Adessiivihöyryämisellä
Ablatiivihöyryämiseltä
Allatiivihöyryämiselle
Abessiivihöyryämisettä

Riimit

-æminen

Kaikki riimit

Lähteet