1ihkata1 – nyyhkyttää, itkien huokailla, vaikertaa, valittaa; itkien pyytää; ikävöidä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- paikoin nykymurt.
- Vastineita
- eteläkarjala, viro
Osaksi onomat., osaksi nähtävästi iha sanueen (katso tätä) yhteyteen kuuluvia anal. muotoja.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| eteläkarjala | eteläkarjala ihkoa ’itkeä tai nauraa vähän’ |
|---|---|
| viro | ihata (prs. ihkan) ’(voimakkaasti) haluta, himoita’, ihkuda ’huutaa ilosta; äänekkäästi huutaa, parkua’, ihk (g. iha tai ihi) ’halu, himo’. |