il­kas­tel­la

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kujeilla, ilveillä, naureskella; ilkkua; kerskua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ilka yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Samaa sanuetta kuin ilkeä, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenilka ’kiusa, kiusanteko’
karjalailka: ilgua pidää ’tuhmuutta, ilkeyttä harjoittaa’
vatjailka alassi ’ilkosen alasti’
viroilg (g. ila, ilu): ilga ja imet teha ’tehdä hullutuksia, mellastaa’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilkastella. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilkastella