ilmaisutarve
substantiivi/ˈilmɑi̯suˌtɑrʋeˣ/il-mai-su-tar-ve (5 tavua) · 12 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- sisäinen halu tai tarve tuoda omia ajatuksiaan tai tunteitaan muiden tietoon
Esimerkkilauseet
Lindblad joutuu melkoisesti olemaan lyyrillinen, runoiltu ja mustapääläisittäin runoileva tarve, ei tietenkään tekijänsä avoin valtakirja, mutta sentään jonkinlainen ilmaisutarpeen salanimi, jo ensimmäisillä ilmestymisensä hetkillä siellä »Arkadiassa» kyllin etäiseksi hahmoteltu, jotta hän sellaisena oli Mustapäälle erityisen sopiva.Symboleita on vähemmän kuin luonnollisissa kielissä, ja ilmaukset ovat täsmällisiä, kun taas luonnolliset kielet joustavat ilmaisutarpeen mukaan.Kuitenkaan kaikki kieleen tulleet uudet sanat eivät varsinaisesti ole uudissanoja vaan tilapäisiä luomuksia, jotka täyttävät hetkellisen ilmaisutarpeen Uudissana on kyseessä vasta silloin kun sana vakiintuu yleisemmin tiettyä käsitettä kuvaamaan.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑrʋe
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilmaisutarve. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilmaisutarve