il­ma­kul­ku­neu­vo

substantiivi/ˈilmɑˌkulkuˌneu̯ʋo/
Jaa

sisältää sanat: ilma + kulku + neuvo

Merkitys

  1. (lähinnä lakitekstissä) ilma-alus, lentokone

Esimerkkilauseet

Ilmakulkuneuvojen kehityttyä sen täytyy salaisuutensa luovuttaa utelevalle tieteelle.
I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket IV
kand., korkeakoulututkinto lautakunta, lk, julkista tehtävää varten asetettu monijäseninen elin lentokuvaus, lk, ilmakulkuneuvosta suoritettava valokuvaus lähtökynnys, lk, marssiosaston sivuuttama maastonkohta määrähetkellä Lahden Keilaajat, LK, suomalainen urheiluseura.
Wikipedia: Lk

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviilmakulkuneuvo
Genetiiviilmakulkuneuvon
Partitiiviilmakulkuneuvoa
Essiiviilmakulkuneuvona
Translatiiviilmakulkuneuvoksi
Inessiiviilmakulkuneuvossa
Elatiiviilmakulkuneuvosta
Illatiiviilmakulkuneuvoon
Adessiiviilmakulkuneuvolla
Ablatiiviilmakulkuneuvolta
Allatiiviilmakulkuneuvolle
Abessiiviilmakulkuneuvotta

Riimit

-euʋo

Kaikki riimit

Lähteet