il­man­pi­tä­vä

adjektiivi/ˈilmɑnˌpitæʋæ/
Jaa

Yhdyssana: ilma + pitää

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, joka ei läpäise ilmaa

Esimerkkilauseet

Ottaen lukuun maan korkeuden ja pallon nousuvoiman, tohtori huomasi mielihyväkseen, että kaasumäärä oli pysynyt entisellään; päällys oli ilmanpitävä, kuten ennenkin.
— Jules Verne, Viisi viikkoa ilmapallossa
Lunta karttuisi kyllä sittenkin katolle, ja siihen kerran kasautuneena tuottaisi kohtalaisen hyödyn, tiivistämällä asunnon ilmanpitäväksi ja siten säilyttämällä sisälämmön pysyväisessä astemäärässä.
— Jules Verne, Turkiksien maassa
Aseman osat eristetään toisistaan ilmanpitävin osin.
— Wikipedia: Marsin asuttaminen

Esiintymistiheys

60 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviilmanpitävä
Genetiiviilmanpitävän
Partitiiviilmanpitävää
Essiiviilmanpitävänä
Translatiiviilmanpitäväksi
Inessiiviilmanpitävässä
Elatiiviilmanpitävästä
Illatiiviilmanpitävään
Adessiiviilmanpitävällä
Ablatiiviilmanpitävältä
Allatiiviilmanpitävälle
Abessiiviilmanpitävättä

Riimit

-itæʋæ

Kaikki riimit

Lähteet