- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä italian incognito ’tuntematon’ ← latinan incognitus ’tuntematon; tutkimatta oleva’, jossa in- ’epä-’ + cognitus ’tunnettu; koeteltu’ (johdos verbistä cognoscere ’oppia tuntemaan; oivaltaa, saada tietää’, jossa co(m)- ’yhdessä, yhteen’ + gnoscere ’tuntea; tietää’).
Latinan cognoscere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon cognit-.