interrogatiivi
substantiivi/ˈinterˌroɡɑtiːʋi/in-ter-ro-ga-tii-vi (6 tavua) · 14 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- kysyvää merkitystä kantava sana tai ilmaus
Esimerkkilauseet
Verbeillä on kahdeksan tapaluokkaa: indikatiivi, partisipiaali, imperatiivi, optatiivi, konditionaali, interrogatiivi, kausatiivi ja kontemporatiivi.Retorinen kysymys tarkoittaa interrogatiivi - eli kysymysmuotoista lausumaa, joka esitetään keskustelun tehokeinona eli retoriikkana ja johon odotetaan lähinnä samanmielisyyden osoitusta eikä niinkään vastausta.Taivutustiedot
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iːʋi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Interrogatiivi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/interrogatiivi