in­ter­ro­ga­tii­vi­pro­no­mi­ni

substantiivi/ˈinterˌroɡɑtiːʋiˌpronomini/
Jaa
Viittaa artikkeliin

in-ter-ro-ga-tii-vi-pro-no-mi-ni (10 tavua) · 23 kirjainta

Yhdyssana: interrogatiivi + pronomini

Merkitys

  1. (kielitiede)kysymyksissä käytettävä pronominiSuomen interrogatiivipronomineja ovat kuka, kumpi, kumpainen ja mikä.

Esimerkkilauseet

Demonstratiivipronomineja ovat esimerkiksi in - ' tämä ' ja man - ' tuo ' sekä interrogatiivipronomineja ngai - ' kuka ', min - ' mikä ', islo ' missä ' ja iskal ' miten '.
— Wikipedia: Muinaisnuubian kieli
Interrogatiivipronominit, yksikkö ja monikko (' kuka ', ' mikä ', ' kumpi ') Yksikön nominatiivi: .
— Wikipedia: Homeerinen kreikka
Morfologia Yhteisiä morfologiasia piirteitä ovat monikon tunnus * - t kaksikon tunnus * - k ensimmäisen persoonan vartalo * m - tosien persoonan vartalo * t - interrogatiivipronomini * ka genetiivin pääte - n. Sanasto Michael Fortescue esittään teoksessaan 95 sanaa, joilla on olemassa etymologinen vastine ainakin kolmessa kielikunnassa sekä lisäksi muita sanoja, jotka esiintyvät kahdessa kielikunnassa.
— Wikipedia: Uralilais-siperialaiset kielet

Etymologia

Yhdyssana: interrogatiivi + pronomini

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.interrogative pronoun
  • ruotsiinterrogativpronomen, interrogativt pronomen
  • saksaIn­ter­ro­ga­tiv­pro­no­men (n), Fra­ge­wort (n), Fra­ge­für­wort (n)
  • virointerrogative pronoun, küsiv asesõna
  • norjainterrogativt pronomen, spørrepronomen

Englanninkieliset vastineet

  • interrogative pronoun

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ini

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Interrogatiivipronomini. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/interrogatiivipronomini