Asiasanasto.fi

intoilu

substantiivi

/ˈintoi̯lu/

Johdettu sanasta: intoilla

Merkitys

  1. 1.intoileminen

Etymologia

intoilla + johdin -u

Esimerkkilauseet

Pohjoissaksalainen sellonsoittaja nauroi piirustusta, jonka nimenä oli »Bach-intoilu» ja jossa rivi töllisteleviä herrasmiehiä taputti käsiään herra Borwickille, joka soitti niin taivaallisesti, etteivät hänen sormensa kajonneetkaan koskettimiin.

Herman Bang, Isänmaattomat

Häntä rupesi hiukan kaduttamaan koko intoilu ja äkkiä se näytti hänestä suorastaan hullunkuriselta.

Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt I

Juoni Peikkojen valtakunnassa asustava Taneli -peikko joutuu kuningattaren vihoihin liiallisen kasvi -intoilunsa takia.

Wikipedia: Peikko Keskuspuistossa

Esiintymistiheys

1 278 esiintymää, 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

Nominatiiviintoilu
Genetiiviintoilun
Partitiiviintoilua
Essiiviintoiluna
Translatiiviintoiluksi
Inessiiviintoilussa
Elatiiviintoilusta
Illatiiviintoiluun
Adessiiviintoilulla
Ablatiiviintoilulta
Allatiiviintoilulle
Abessiiviintoilutta

Riimit

-intoilu

Kaikki riimit