in­toi­lu

substantiivi/ˈintoi̯lu/
Jaa

Johdettu sanasta: intoilla

Merkitys

Etymologia

intoilla + johdin -u

Esimerkkilauseet

Pohjoissaksalainen sellonsoittaja nauroi piirustusta, jonka nimenä oli »Bach-intoilu» ja jossa rivi töllisteleviä herrasmiehiä taputti käsiään herra Borwickille, joka soitti niin taivaallisesti, etteivät hänen sormensa kajonneetkaan koskettimiin.
— Herman Bang, Isänmaattomat
Häntä rupesi hiukan kaduttamaan koko intoilu ja äkkiä se näytti hänestä suorastaan hullunkuriselta.
— Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt I
Juoni Peikkojen valtakunnassa asustava Taneli -peikko joutuu kuningattaren vihoihin liiallisen kasvi -intoilunsa takia.
— Wikipedia: Peikko Keskuspuistossa

Esiintymistiheys

1 278 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviintoilu
Genetiiviintoilun
Partitiiviintoilua
Essiiviintoiluna
Translatiiviintoiluksi
Inessiiviintoilussa
Elatiiviintoilusta
Illatiiviintoiluun
Adessiiviintoilulla
Ablatiiviintoilulta
Allatiiviintoilulle
Abessiiviintoilutta

Riimit

-intoilu

Kaikki riimit

Lähteet