irrotusvipu
substantiivi/ˈirːotusˌʋipu/ir-ro-tus-vi-pu (5 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- vipu, jolla jokin kytkentä tai liitos avataan
Esimerkkilauseet
Työkalusarjaan kuului tunkki, pyöränmutteriavain, sytytystulppa -avain, kolme kiintoavainta, holkkiavain, ruuvimeisseli, pihdit, pölykapselien irrotusvipu sekä kaksi rengasrautaa.Ilmaan noustessa Reitsch yritti vetää laskutelineen irrotusvivusta, mutta laskuteline ei suostunut putoamaan.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ipu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Irrotusvipu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/irrotusvipu