ir­vai­li­ja

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: irvailla

Merkitys

  1. henkilö, jolla on tapana irvailla

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tämä juontaa juurensa eurooppalaisesta narriperinteestä, jossa narrit olivat viihdyttäjiä, mutta välillä myös pirullisia irvailijoita ja kiusantekijöitä.
Wikipedia: Jokeri (televisiohahmo)
Harry kostaa väkivaltaisesti puhkaisemalla yhdeltä irvailijalta silmän, ja hakkaamalla muutamaa muuta paikallaolijaa kirveellä päähän.
Wikipedia: Christmas Evil