ir­veen

adverbi/ˈirʋeːn/
Jaa

Johdettu sanasta: irvessä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. virneeseen tai irvistykseen

Esimerkkilauseet

"Niin, sen tekisimme", sanoi Aliisa, ja hän teki mitä kummallisimman irveen, osoittaakseen kuinka suuresti hän vihasi kysymyksessä olevaa miestä.
— N. N., Aliisa serkku
Tshelkash veti suunsa irveen, pisti kielen ulos, asetti naamansa hirveään virnistykseen ja katseli semmoisena häntä silmät pullollaan.
— Maksim Gorki, Kulkuri