is­tu­al­taan

adverbi/ˈistuɑltɑːn/
Jaa
Viittaa artikkeliin

is-tu-al-taan (3 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: istualla

Merkitys

  1. (3. persoonan muoto) vrt. istuallaan; istuma-asennosta käsinHän kättelee istualtaan, silmät vilkaisevat minua nopeasti.

Esimerkkilauseet

Hän nousee istualtaan, ottaa päreen käteensä oikein läheltä katsoakseen, vaikka hän kyllä etempääkin näkee ja on käsin koettanutkin, että nurkka on tyhjä; mutta hän ei tahdo pettyä toivossaan.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Mutta niin totta kuin Herra kuoli, huudahti hän sitte ja hypähti istualtaan, — me olemme ennenkin tavanneet toisemme.
— Carl Blink, Kustaa Vaasa ja hänen aikalaisensa I
Lähtönä voi olla seisomalähtö, jolloin aloitetaan niistä otteista, joihin seisaaltaan yltää, tai istumalähtö, jolloin aloitetaan istualtaan.
— Wikipedia: Boulderointi

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 565 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.3
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.4

Riimit

-ɑltɑːn

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Istualtaan. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/istualtaan