is­tuin­lau­ta

substantiivi/ˈistui̯nˌlɑu̯tɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

is-tuin-lau-ta (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: istuin + lauta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. istuimena käytettävä lauta; myös veneen poikittainen istuin eli tuhto

Esimerkkilauseet

Saan nimittäin sanoa teille, että kun minä nousin vaunuihin, rupesi päätäni huimaamaan, minä rupesin liukumaan istuinlaudalta ja tömähdin sitten rumpuun".
— Fritz Reuter, Matkustus Belgiaan
Sitten Anssu nosti veneen pohjalta seipään, jota hän kunnioitti nimellä "masto", kiinnitti sen keskimmäiseen istuinlautaan ja levitti purjeen.
— Aarne Mustasalo, Jokikylän pojat
Muut löydöt ovat muun muassa päistään teroitetut puukepit, atrainten -, harppuunien - tai keihäiden varret, ruuhen istuinlaudat ja sarvesta valmistetut hakut, kirveet ja taltat.
— Wikipedia: Tybrind Vig

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑutɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Istuinlauta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/istuinlauta