i­sän

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: isä

Merkitykset

  1. yksikön akkusatiivi sanasta isä
  2. yksikön genetiivi sanasta isä
  3. (runollinen)(hyvin vanhahtava)Suomen, isäniMun isän oli sotamies ja nuori kauniskin, jo viisitoistavuotisna hän astui rivi­hin.

Esimerkkilauseet

Isän vielä puhuessa, lensi pienoinen pilkka taivaalla kaitaisella tulileimulla.
— Zacharias Topelius, Luonnonkirja
Äskeisen kohtauksen oli Aaprami unohtanut, puheli isälle, minkä mitäkin, tahtoi koetella kuokan vartta, ja kun lähtivät kuokkamaalta pihaan, niin pyrki isän syliin.
— Väinö Kataja, Noidan kirot
Lopulta kuopus antoi ymmärtää, että veneen viiltely liittyi siihen, että hän oli nähnyt, kun äiti tappoi isän.
— Wikipedia: Ulvilan surma

Esiintymistiheys

70 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Lähteet