i­sän­nöi­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: isännöidä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä isännöidä

Etymologia

isännöidä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Hänessä horjahti vain usko siihen, että maatilan omistaminen ja siinä isännöiminen olisi muka ollut totuudenhengen edessä erikoisesti ansiollista, saavuttamisen arvoista.
— Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani
Ja Iljan aikana hän oli saanut liikkua kaikkialla niin vapaasti, että Stefanin isännöiminen tuntui nyt orjuudelta.
— Reino Rauanheimo, Luostarin kasvatti