it­sen­ne

pronomini/ˈitsenːe/
Jaa

Johdettu sanasta: itse

Merkitys

  1. sana, jota puhuja tai kirjoittaja käyttää lauseen määreen tilalla, kun puhujan puhuttelemat henkilöt ovat lauseen subjekti ja puhuteltavat ovat predikaatin määreEsim. jos X sanoo Y:lle Olette tehneet ruokaa itsellenne., tarkoittaa lause, että Y on tehnyt ruokaa Y:lle.

Esimerkkilauseet

Bräsig aikoi hänelle antaa hyvän kyydin, mutta nähdessänsä Fritzin onnettoman muodon, tuli hänen häntä sääli, ja hän sanoi: "Kyllä, minä sanon sen hänelle, mutta parantakaa itsenne".
— Fritz Reuter, Maamiesajoiltani
— Tahdoin kysyä teiltä, ettekö sanoisi sitä, joka pelastaisi teidät tuosta onnettomasta, kuninkaan sormuksessa asuvasta ylpeyden hengestä, itsenne ja sukunne hyväntekijäksi?
— Zacharias Topelius, Välskärin kertomuksia 4.2
"Antakaa itsenne, älkää rahojanne", oli kutsu, jota levitettiin parempiosaisten keskuudessa.
— Wikipedia: Setlementtiliike

Taivutustiedot

Taivutusluokka 8

SijamuotoYksikkö
Genetiiviitsenne
Partitiiviitseänne
Essiiviitsenänne
Translatiiviitseksenne
Inessiiviitsessänne
Elatiiviitsestänne
Illatiiviitseenne
Adessiiviitsellänne
Ablatiiviitseltänne
Allatiiviitsellenne
Abessiiviitsettänne

Riimit

-itsenːe

Kaikki riimit

Lähteet