Asiasanasto.fi

itäkoillinen

substantiivi, substantiivi, adjektiivi

/ˈitæˌkoi̯lːinen/

Yhdyssana: itä + koillinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.ilmansuunta koillisen ja idän puolivälissä

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Missä lienee tuuli puhaltanut Valtiasmeressä tai Suomenlahden suulla, puhaltanut aikansa ja sitten jälleen tyyntynyt sielläkin, ja ummikas loppui, meri asettui jälleen peilikirkkaaksi ja virta alkoi käydä päinvastaiseen suuntaan, idästä länteen, tai tarkemmin itäkoillisesta länsilounaaseen, vieden "Meren Poikaa" kilometrin tunnissa pois päin matkan päämäärästä.

Emil Elenius, Saarelaiskuvia II

Täyskuu nousi itäkoillisesta, kultaili läikkyviä ummikkaita, joiden pinnalla väreili jo uusi lounattuulen nostama virkeä aallokko.

Emil Elenius, Saaren seikkailija

Sen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi pieni kukkula noin kaksi kilometriä itäkoilliseen nykyisestä Mélampesin kylästä.

Wikipedia: Korion

Englanninkieliset vastineet

  • ENE
  • east northeast

Esiintymistiheys

159 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
1.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviitäkoillinen
Genetiiviitäkoillisen
Partitiiviitäkoillista
Essiiviitäkoillisena
Translatiiviitäkoilliseksi
Inessiiviitäkoillisessa
Elatiiviitäkoillisesta
Illatiiviitäkoilliseen
Adessiiviitäkoillisella
Ablatiiviitäkoilliselta
Allatiiviitäkoilliselle
Abessiiviitäkoillisetta

Riimit

-oilːinen

Kaikki riimit