i­vaa­ja

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vaaja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka ilmaisee halveksuntaa puheillaan tai ilmeillään

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Kyllä hän niille ivaajille näyttäisi, kunhan varoihinsa pääsisi ja saisi ne velkaantumaan itselleen.
— Simo Eronen, Orjavallan perintö
Melkein riemusaatossa kuljetettiin hänet joen rantaan — mutta se oli julmaa riemua, se oli kissan leikkiä hiiren kanssa, se oli ivaajan iloa, kun hänen pilkkansa uhri ei enää voinut päästä häntä pakoon.
— Zacharias Topelius, Välskärin kertomuksia 2
Häntä kutsuttiin nimellä "Susie Simple" , mutta hän oppi puolustautumaan ivaajiaan vastaan.
— Wikipedia: Susan Boyle

Englanninkieliset vastineet

  • scorner
aiheet:
luokat:

Lähteet