ironikko
substantiivi/ˈironikːo/i-ro-nik-ko (4 tavua) · 8 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- humoristi, joka käyttää ivallista pilkkaa, ironiaa ja sarkasmia
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Joidenkin laboratoriossa tehtyjen tutkimuksten mukaan ironikko saattaa puhua hitaasti, matalalta, voimakkaasti, painotuksia liioitellen ja painollisia tavuja venyttäen, tai kovalla tai kireällä äänellä.Häntä oli runoilijana luonnehdittu terveen järjen edustajaksi, ironikoksi ja rationalistiksi, mutta hän saattoi olla myös intohimoinen rakkauslyyrikko, ja myöhäistuotannossaan hän oli romantiikan edelläkävijä.Sokraattinen ironikko naamioituu tietämättömyyteen, joka peittää skeptisyyden jotain oppia tai yleistä mielipidettä kohtaan, jonka ironikko katsoo olevan vailla järjen tai logiikan pohjaa.Liittyvät sanat
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- ironist
Esiintymistiheys
8 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 4 (laatikko), vokaalivaihtelutyyppi A
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ikːo
Kaikki riimitaiheet:
luokat:
Lähteet
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- Princeton WordNet· WordNet-lisenssi
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
- Psykolingvistiset tunnusluvut, Kielipankki· CC BY 4.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ironikko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ironikko