jöö

substantiivi/ˈjøː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta

Merkitykset

  1. (slangi)(dialogipartikkeli) tympääntynyt joo, ei-itse-yllättynyt jooJöö, ei olla varmaan koskaan kokeiltukaan tuota.
  2. kuripitää jöötä

Etymologia

Slangissa
1900 lähtien

Helsingin slangissa

jöö ’kuri, järjestys’

? ← ruotsi murt. gö ’(koiran) haukku, metakka’, göa ’haukkua (koira)’ (tanska gjø, islanti geyja ’haukkua’, liettua gaũsti ’humista; ulvoa (susi tai koira)’).

Esiintymistiheys

2 274 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
4.6
Wikipedia
0.0
Reddit
0.9
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18 (maa)

Yleisimmät: jöötä 50 % · jöö 17 % · jöiden 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-øː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jöö. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jöö