joiun­ta

substantiivi/ˈjoi̯.untɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

joiun-ta (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: joikua

Merkitys

Esimerkkilauseet

Laineet iskivät valittaen päänsä murskaksi rantapaaluihin, ja ylhäällä ulisi yötuuli yksitoikkoista joiuntaansa.
— Gustav Freytag, Vanha kauppiaskoti
Kuivalainen. Liekö joukon joiunnasta? Ennen kyllä sai laulaja säestäjänsä, missä vain oli mailla mies kielellinen.
— Lauri Soini(nen), Koitereen rannalla
Kuka voi lukea tai mitata hanhen joiunnan voiman?
— Ernest Thompson Seton, Kaksi partiopoikaa

Etymologia

joikua + johdin -nta

Käännökset

  • engl.yoik

Englanninkieliset vastineet

  • yoik

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oiuntɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Joiunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/joiunta