joi­ku­a

verbi/ˈjoi̯kuɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

joi-ku-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta joiku
  2. joiata

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Joikuu joutsen jäästä saatu, rantaan kuohut kolkot lyö.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Saami joikui joutessansa, naurain kulki vaimo nuori, Lyma, keskikodan kukka, sille saami souti, joikui, sille saalistansa suori.
— Larin-Kyösti, Korpinäkyjä I
Levyn joiut ovat syntyneet paljolti spontaanisti äänitystilaisuudessa: joikaajat kertovat niissä toisistaan, sukulaisistaan ja tuttavistaan, näiden sattumuksista tai luonteenpiirteistä.
— Wikipedia: Juoigamat

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan joikua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kotkat ja haukat kirkuivat, joutsenet joikuivat ja hanhet tatattivat korkeudessa.
— Kaarlo Hänninen, Eläinten olympialaiset
Kilvet kiiltää, kalvat kalskaa, jouset joikuu, taisto soi, taittuu karhunkeihäs, missä rinnan rauta haarniskoi.
— Eino Leino, Kootut teokset V

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
hajat.
Vastineita
karjala, saame
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalajoikuo ’laulaa kovaäänisesti, pitkäveteisellä nuotilla; ammua; soida, moikua, kaikua; kehua, kiittää, haukkua, parjata, panetella, juoruilla’
–? liivi juoik ’valittaa, vaikeroida’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamejuoiˈgât ’joikua, laulaa lappalaiseen tapaan’ (suomen sanueen peräpohjalaiset esiintymät ilmeisesti ← saame).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

233 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi D

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin joikua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäjoiunjoiuinolen joikunutolin joikunut
sinäjoiutjoiuitolet joikunutolit joikunut
hänjoikuujoikuion joikunutoli joikunut
mejoiummejoiuimmeolemme joikuneetolimme joikuneet
tejoiuttejoiuitteolette joikuneetolitte joikuneet
hejoikuvatjoikuivatovat joikuneetolivat joikuneet
passiivijoiutaanjoiuttiinon joiuttuoli joiuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjoikuisinolisin joikunut
sinäjoikuisitolisit joikunut
hänjoikuisiolisi joikunut
mejoikuisimmeolisimme joikuneet
tejoikuisitteolisitte joikuneet
hejoikuisivatolisivat joikuneet
passiivijoiuttaisiinolisi joiuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäjoiu—
hänjoikukoonolkoon joikunut
mejoikukaamme—
tejoikukaa—
hejoikukootolkoot joikuneet
passiivijoiuttakoonolkoon joiuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjoikunenlienen joikunut
sinäjoikunetlienet joikunut
hänjoikuneelienee joikunut
mejoikunemmelienemme joikuneet
tejoikunettelienette joikuneet
hejoikunevatlienevät joikuneet
passiivijoiuttaneenlienee joiuttu

Infinitiivit

1. infinitiivijoikua
1. inf. pitkä muotojoikuakseen
2. inf. inessiivijoikuessa
2. inf. inessiivi, passiivijoiuttaessa
2. inf. instruktiivijoikuen
3. inf. inessiivijoikumassa
3. inf. elatiivijoikumasta
3. inf. illatiivijoikumaan
3. inf. adessiivijoikumalla
3. inf. abessiivijoikumatta
3. inf. instruktiivijoikuman
4. infinitiivijoikuminen
5. infinitiivijoikumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippijoikuva
Passiivin 1. partisiippijoiuttava
Aktiivin 2. partisiippijoikunut
Passiivin 2. partisiippijoiuttu
Agenttipartisiippijoikuma
Kieltopartisiippijoikumaton

Riimit

-oikuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Joikua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/joikua