ju­ku­ri­pää

Oven pielessä oli sonnikin, sarveton sekin, ja kohtaloonsa ja onneensa tyytyväiseltä näytti, vilpittömine naamoineen ja jukuripäineen.

Valkoinen jukuripää ei isäntää miellyttänyt juuri sen vuoksi, että se oli niin matalajalkainen ja pieni.

Pojasta tuleekin hyvin isänsä kaltainen eli hyvin omapäinen ja jukuripää.