Asiasanasto.fi

jukuripää

substantiivi, adjektiivi

/ˈjukuriˌpæː/

Yhdyssana: jukuri + pää

Merkitys

  1. 1.(puhekieltä)itsepäinen henkilö tai eläin

Etymologia

yhdyssana, jukuri, pää

Käännökset

  • ruotsitjurskalle

Esimerkkilauseet

Oven pielessä oli sonnikin, sarveton sekin, ja kohtaloonsa ja onneensa tyytyväiseltä näytti, vilpittömine naamoineen ja jukuripäineen.

Väinö Kataja, Maalaiskuvia II

Valkoinen jukuripää ei isäntää miellyttänyt juuri sen vuoksi, että se oli niin matalajalkainen ja pieni.

Väinö Kataja, Maalaiskuvia I

Pojasta tuleekin hyvin isänsä kaltainen eli hyvin omapäinen ja jukuripää.

Wikipedia: Voitto Koskela

Esiintymistiheys

644 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18

Nominatiivijukuripää
Genetiivijukuripään
Partitiivijukuripäätä
Essiivijukuripäänä
Translatiivijukuripääksi
Inessiivijukuripäässä
Elatiivijukuripäästä
Illatiivijukuripäähän
Adessiivijukuripäällä
Ablatiivijukuripäältä
Allatiivijukuripäälle
Abessiivijukuripäättä

Riimit

-æː

Kaikki riimit