Asiasanasto.fi

ju­ma­loi­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: jumaloida

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä jumaloida

Etymologia

jumaloida + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Lohduttamaton suru ja pyhä kaiho, johon lisäksi tuli intohimoinen, isän Italian hyväksi kärsimän marttyyrikuoleman jumaloiminen, täyttivät Camillan unelmat neitseellisen kehityksen aikana.

Felix Dahn, Taistelu Roomasta I

Kauan oli tämä jumaloiminen arkaa ja epäilevää ja ainoastaan puoleksi tunnustettua; sen jälkeen tuli 'Oikeutta ikävöivä' aivan kuin sytyttävä kipuna.

Karolina Svietla, Kylätohtori