1jumottaa1 – seisoa kauan paikoillaan
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan jumi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Vaikuttavat ainakin osaksi deskr.-lähtöisiltä, vertaa myös jumista.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | juma, tupaj. ’tupajumi (kuoriainen)’ |
|---|---|
| karjala | jumi ’eräs (sokea) myt. olento, »joku metsähine», joka ampuu’, ajo jumih ’ajoi uuvuksiin (hevosen)’, juminkurikka ’uppiniskainen, vastahakoinen ihminen’, jumiško ’hidas, kankea’ |
vertaa myös viro jumm (g. ‑i), jõmm ’paksu, iso kappale; auran emäpuu’, jummikas, jummikara ’jääpuikko’.