jy­vä­tuut­ti

substantiivi/ˈjyʋæˌtuːtːi/
Jaa

sisältää sanat: jyvä + tuutti

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suppilomainen säiliö, josta vilja syötettiin jauhinkivien väliin perinteisissä vesi- tai tuulimyllyissä

Esimerkkilauseet

— Pistikö se sen herran jyvätuuttiin, niinkuin kerrotaan, keskeytti joku viereisestä pöydästä.
Urho Karhumäki, Rantasuon sankarit
Sulku on vielä auki, myllystä kuuluu jyrinä ja poika jyvätuutin lauteilla selällään kellien laulaa:
Salomo Pulkkinen, Tervanpolttajat
Jauhettavat jyvät valutetaan kivien väliin laajemmasta jyvätuutista ohuemman putken eli ns.
Wikipedia: Tuulimylly

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijyvätuutti
Genetiivijyvätuutin
Partitiivijyvätuuttia
Essiivijyvätuuttina
Translatiivijyvätuutiksi
Inessiivijyvätuutissa
Elatiivijyvätuutista
Illatiivijyvätuuttiin
Adessiivijyvätuutilla
Ablatiivijyvätuutilta
Allatiivijyvätuutille
Abessiivijyvätuutitta

Riimit

-uːtːi

Kaikki riimit

Lähteet