kää­vi

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. jäävi
  2. käämi, lankapuola

Etymologia

1käävi1 – jäävi

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: jäv)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan jäävi yhteydessä
  1. suomijäävi
  2. nykyruotsijäv ’este, jääviys’, jävig ’esteellinen, jäävi’, jäva ’jäävätä’, muinaisruotsi iæf ’epäilys’

Rinnakkaismuoto käävi (Gan 1786; muun muassa lounaismurteet) ’jäävi’, käävätä ’jäävätä’ ← ruotsi giäf (1663), gäf (1755) ’jäävi’, gäva (muun muassa murt. Suomi) ’jäävätä’ (→ luulajansaame kievi ’jäävi’, kievit ’jäävätä’).

Samaa juurta olevia sanoja

2käävi2 – käämi, lankapuola

Sanakirjassa
Käsitellään sanan käämi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lainalähde: todennäköisesti ← muinaisvenäjä *cěvĭ tai vielä vanhempi *kěvĭ ’käämi’.

Tähän liitetyt etäsukukielten sanat (saame gâbme ’sulan kynä’, udmurtti gumi̮ ’olki, ruoko, putki’, komi gum ’sama merkitys’) eivät äänt. syistä sovi itämerensuomalaisen sanan vastineiksi.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkǟmü, kǟvü ’puola, joka on kangasta kudottaessa sukkulan sisässä’
karjalakeämi ’sama merkitys’, keämie ’käämiä’
lyydikiämi, kiäm (g. ‑un, ‑ün) ’käämi’, kiämütä, ‑üttädä, ‑uttada ’käämiä’
vepsäḱäm (g. ‑in, ‑un) ’käämi’, kämda, kämita ’käämiä’
vatjatšǟvi, tšǟve, (vatjan Kukkosin murre) kǟvü ’käämi’
virokääv (g. ‑i), murt. kääve ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Käävi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/käävi