kaa­det­tu

adjektiivi, verbi
Jaa

Johdettu sanasta: kaataa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kumoon tai ylösalaisin käännetty niin, ettei pohja ole enää alaspäin

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hyvillä mielin hän katseli hävitettyä ja poltettua linnaa, missä kaikki, minkä kaataa saattoi, oli kaadettu maahan, missä epäjumalankuvat makasivat hänen jaloissansa, nuo kuolleet, pöyhkeät kivet.
Sophus Michaëlis, Helleenit ja barbaarit
Leuat olivat niin lujasti lukossa, jotta puupalikalla piti avata hampaita sen verran, että sai kahvin kaadetuksi kurkkuun.
Mór Jókai, Keltaruusu
Loitsut kertovat, että kun tammi oli kaadettu kirveellä, sen lastut heitettiin tarkoituksella mereen, jottei niistä olisi tehty nuolia.
Wikipedia: Synty (mytologia)

Englanninkieliset vastineet

  • overturned

Lähteet