Asiasanasto.fi

kaarin

erisnimi, substantiivi

/ˈkɑːrin/

Johdettu sanasta: Kaari

Merkitys

  1. 1.yksikön genetiivi sanasta Kaari

Esimerkkilauseet

Sin' olit lapsuuteni Kaarin kaunis, Mä kuutamosta sulle kruunun tein, Ja hunnut hienot virran välkkehistä, Sun unelmaini linnaan vein.

Severi Nuormaa, Runoja

Myös Kaarin ja Petrus tulevat vasemmalta Birgitan ensimmäisen repliikin aikana, jääden oven lähettyville.

Lauri Haarla, Kaksi kuningatarta

Taivutustiedot

NominatiiviKaarin
GenetiiviKaarinin
PartitiiviKaarinia
EssiiviKaarinina
TranslatiiviKaariniksi
InessiiviKaarinissa
ElatiiviKaarinista
IllatiiviKaariniin
AdessiiviKaarinilla
AblatiiviKaarinilta
AllatiiviKaarinille
AbessiiviKaarinitta

Riimit

-ɑːrin

Kaikki riimit