Asiasanasto.fi

ka­dot­ta­mi­nensubstantiivi

/ˈkɑdotːɑminen/

Johdettu sanasta: kadottaa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kadottaa

Etymologia

kadottaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Tämän tulevaisuuden kadottaminen ei kuitenkaan läheskään vienyt minua epätoivoon.

Arvid Järnefelt, Heräämiseni

Ja hänen, hänen käskystänsä jällehen on alkava tuo ilme kurjavainen, tuo kulku levoton, tuo retki tuskainen, isänmaan, maineen, kaiken kadottaminen, jot' itkemätt' on epätoivo vainen.

Johan Ludvig Runeberg., Vänrikki Stoolin tarinat

Dissosiatiivisia ilmiöitä tai oireita: psykogeeninen amnesia, depersonalisaatio (oman itsensä kokeminen vieraana tai outona), derealisaatio (ympäristön kokeminen vieraana tai outona), ajan ja paikan tajun kadottaminen, havaintojen vääristyminen tai vaikeus erottaa fantasioita todellisuudesta.

Wikipedia: Dissosiaatio (psykologia)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikadottaminen
Genetiivikadottamisen
Partitiivikadottamista
Essiivikadottamisena
Translatiivikadottamiseksi
Inessiivikadottamisessa
Elatiivikadottamisesta
Illatiivikadottamiseen
Adessiivikadottamisella
Ablatiivikadottamiselta
Allatiivikadottamiselle
Abessiivikadottamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit