kah­leh­ti­ma­ton

adjektiivi/ˈkɑhlehtimɑton/
Jaa

Johdettu sanasta: kahlehtia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jota ei ole kahlittu

Esimerkkilauseet

Niinmuodoin he tulivat päätökseen viettää viikon ajan tätä vapaata, kahlehtimatonta elämää, ennenkuin palaisivat siihen maailmaan, jonka keskuudessa heidät tunnettiin; ja Jim Airth lupasi tulla tapaamaan Myraa hänen omassa kodissaan, ennen sen lopullisen askeleen ottamista, joka tekisi heidät kokonaan toistensa omiksi.
— Florence L. Barclay, Shenstonen rouva
Mutta sen sijaan niillä oli neljän tuhannen acren laajuinen aidattu alue, jolla ne liikkuivat yhtä vapaina ja kahlehtimattomina kuin niiden sukulaiset aidan toisella puolen.
— Harold Bell Wright, Kun mies on mies

Taivutustiedot

Taivutusluokka 34, vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikahlehtimaton
Genetiivikahlehtimattoman
Partitiivikahlehtimatonta
Essiivikahlehtimattomana
Translatiivikahlehtimattomaksi
Inessiivikahlehtimattomassa
Elatiivikahlehtimattomasta
Illatiivikahlehtimattomaan
Adessiivikahlehtimattomalla
Ablatiivikahlehtimattomalta
Allatiivikahlehtimattomalle
Abessiivikahlehtimattomatta

Riimit

-imɑton

Kaikki riimit

Lähteet