kaikupuhe
substantiivi/ˈkɑi̯kuˌpuheˣ/kai-ku-pu-he (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- toisen puhumien sanojen tai lauseiden välitön, tahaton ja toistuva kaiuttaminen
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Kanner havaitsi, että kaikupuhe lakkaa yleensä 5 ja 6 ikävuoden tienoilla samalla, kun lapsen kieli kehittyy kommunikatiivisemmaksi ja hän oppii spontaanisti käyttämään oikein persoonapronomineja.Autisteilla tavataan esimerkiksi ekolaliaa eli kaikupuhetta, joka tarkoittaa yksittäisten sanojen tai lauseiden toistelua.Kaikupuhe on autistisen lapsen puheenoppimisen varhaisvaihe, jossa lapsi vastaa kysymykseen toistamalla sen, koska on jo tajunnut, että puheeseen kuuluu reagoida puheella.Esiintymistiheys
9 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 48 (hame)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uhe
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaikupuhe. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaikupuhe