kai­mas

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kaimakset ’toistensa kaimat’

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaima yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi
  1. suomikaima
  2. balttilainenvertaa liettua káimas m., káima f., kiẽmas m. ’kylä’, muinaispreussi caymis ’sama merkitys’, latvia ciems ’talonväki; kylä’

liettua kaimýnas ’saman kylän asukas, naapuri’, muinaispreussi kaiminan (akk.), latvia kaimin̦š ’sama merkitys’ (→ liivi kaimiń ’naapuri’; liivi kāima sanan merk. ’naapuri’ voi olla latvian vaikutusta).

katso erikseen kaimata

varhaiskantasuomi *kaima → saame guoiˈbme ’kumppani; lähimmäinen, puoliso’, josta on kehittynyt myös saame mon. komitat:n pääte ‑guim; myöhempi laina suomesta on pohjoissaame gaiˈbme (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kaima’; suomi → varhaisempi uusruotsi (1653) kaieman, nykyruotsi murt. kajman, käjmän, murt. Suomi kajma, kajme ’kaima’.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalakaima, kaimakset
lyydikaimo
vatjakaima ’kaima’
virokaim (g. ‑u) ’kaima; (murt.) sukulainen, miehen veli’
liivikāima ’naapuri’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaimas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaimas