Asiasanasto.fi

kai­nos­te­lusubstantiivi

/ˈkɑi̯nostelu/

Johdettu sanasta: kainostella

Merkitys

  1. 1.kainosteleminen

Etymologia

kainostella + johdin -u

Esimerkkilauseet

Mutta vähitellen hän unohti kainostelunsa.

Sigrid Undset, Kristiina Lauritsantytär II Emäntä

Teitä haluttaisi sanoa hänelle kovin paljon ilmaistaksenne myötätuntonne ja ihmettelynne; mutta te ette löydä sanoja tai olette tyytymätön niihin, jotka johtuvat mieleenne, — ja niin te vaieten kumarrutte tuon vaiteliaan, itsetiedottoman suuruuden ja mielenlujuuden, tuon oman arvonsa kainostelun edessä.

Leo Tolstoi, Sevastopoli

Hän halveksi omien sanojensa mukaan kaikkialla olevaa teennäistä kainostelua noihin aikoihin.

Wikipedia: Kaislikko (maalaus)

Esiintymistiheys

174 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikainostelu
Genetiivikainostelun
Partitiivikainostelua
Essiivikainosteluna
Translatiivikainosteluksi
Inessiivikainostelussa
Elatiivikainostelusta
Illatiivikainosteluun
Adessiivikainostelulla
Ablatiivikainostelulta
Allatiivikainostelulle
Abessiivikainostelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit