kai­san ­kah­jat

Jaa
Viittaa artikkeliin

sisältää sanat: Kaisa + kahjat

Merkitys

  1. talon emännän Kaisan päivänä pitämät kemut, joissa nautittiin mm. naapurin vaimoilta kerätyistä jauhoista tehtyä talkkunaa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kahja yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Lainalähde: germaaninen alkuperääkin on oletettu (*kāsja-, vertaa muinaisyläsaksa kāsi ’juusto’, islanti kæsir, nykyruotsi murt. käse ’juuston juoksutin’).

(1787 Catarinan cahjat, jonka on tulkittu merkitsevän olutta)

Sana lienee onomat. alkuperää, samaa lähtöä kuin s.v. kahista ja kahja2 mainitut sanat. Merk. ’olut’ on ehkä suomesta varhain kadonnut. —

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakahja ’huono viina’ (kansanr. usein oluen toisintona; suomi kahja sanan oletetut kansanrunoesiintymät »Osmotar oluen seppä, Kalevatar kahjan seppä», »ei ottanut olut hapata, eikä kahja käyäxehen» jne. ovat itse asiassa karjalaisia)
virokahi (g. kahja) ’juhlajuomingit; juomauhri; uhripaikka; oluesta, rieskamaidosta ja medestä tehty juoma; hääjuoma, joka on tehty rieskamaidosta, munista ja sokerista’ (tästä ehkä → suomi (Lönnr 1874) kahi ’ohrista tai kauroista valmistettu juoma’), vertaa myös vatja kahja: taitšik. ’taikinakaukalo’ (vertaa suomi taikina sanan vastineiden merk. karjala, lyydi, vepsä ’taikinatiinu’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaisan kahjat. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaisan_kahjat